FaceApp: kasvoeditori

Analysoinut Appwesome

Minulle FaceApp: kasvoeditori on ennen kaikkea nopea tapa kokeilla, miten yksi muutos vaikuttaa koko kasvokuvaan. Se ei ole sama asia kuin tarkka kuvankäsittelyohjelma, jossa säädän valotusta ja värejä yksityiskohtaisesti, vaan sen viehätys on kasvoihin kohdistuvissa muokkauksissa, jotka näkee helposti yhdellä silmäyksellä. Kun haluan tehdä tavallisesta selfiestä leikillisen version tai vertailla muutamaa erilaista ilmettä, tämä on kätevä lähtökohta. Samalla olen huomannut, että parhaat tulokset syntyvät, kun valitsen kuvan huolella enkä odota sovelluksen korjaavan kaikkea automaattisesti.

Mikä on FaceApp?

Ensimmäinen asia, joka pisti silmään, on kasvoeditori, joka käyttää tekoälyä muokatakseen kuvia. Käytännössä se tarkoittaa, että voit muuttaa kasvojesi ilmettä, ikää tai vaikka hiustyyliä muutamalla napin painalluksella. Käyttöliittymä on intuitiivinen ja helppo ymmärtää, mikä on ehdottomasti plussaa.

Nykyinen käyttötapa: nopea muotokuva, ei koko kuvan työpaja

FaceAppin vahvuus on rajattu ja selkeä: se keskittyy kasvoihin. Tämä tekee siitä helpon avata silloin, kun haluan kokeilla ilmettä ilman pitkää säätämistä tai kuvankäsittelyn opettelua. Sovellus kuuluu valokuvauksen työkaluihin, ja sen kehittäjä on FaceApp Technology Ltd. Se on maksuton ladata, mutta osa käytöstä liittyy sovelluksen sisäisiin ostoihin; Playn kautta laskutettavat ostot ovat 4,99–99,99 euroa. Minusta tätä kannattaa ajatella kokeiluna eikä olettaa, että jokainen näkyvä vaihtoehto kuuluu maksuttomaan käyttöön.

FaceAppilla on 4,5 tähden keskiarvo 5,3 miljoonasta arviosta, ja asennuksia on yli 500 miljoonaa. Se on saatavilla PEGI 3 -ikärajalla. Nämä tiedot kertovat laajasta käytöstä, mutta eivät ratkaise sitä, sopiiko sovellus juuri omaan kuvankäsittelytapaan: minä katson ennen kaikkea, saanko aikaan sellaisen lopputuloksen, jonka kehtaan jakaa tai jonka haluan säilyttää.

Ikääntymis- ja nuorennusmuokkauksia kannattaa lähestyä viihteenä, ei ennusteena siitä, miltä oikeasti näyttäisi tulevaisuudessa tai menneisyydessä. Kasvot muuttuvat kuvassa myös valaistuksen, kuvakulman, ilmeen ja rajauksen vuoksi. Jos tulos näyttää poikkeuksellisen vakuuttavalta, se on silti muokattu muotokuva, ei luotettava arvio omasta ulkonäöstä. Minusta tämä ero on hyvä pitää mielessä etenkin silloin, kun kuvan jakaa ihmisille, jotka eivät tiedä sen olevan käsitelty.

Ensimmäiset askeleet

Sovelluksen asentaminen oli nopeaa ja suoraviivaista. Heti avaamisen jälkeen se pyytää pääsyä valokuviin, mikä on tietysti välttämätöntä. Pidin siitä, että sovellus antaa mahdollisuuden valita, mihin kuviin sillä on pääsy, joten yksityisyys on ainakin jossain määrin hallinnassa.

Ensimmäisellä käyttökerralla valitsisin kuvan, jossa kasvot näkyvät selkeästi ja valaistus on tasainen. Tämä on pieni mutta käytännössä tärkeä valinta: jos kasvot ovat varjossa, rajautuvat reunan yli tai peittyvät hiusten ja käden taakse, muokkauksen lähtökohta on jo hankala. Kannattaa myös pitää alkuperäinen kuva tallessa ennen kuin alkaa vertailla versioita. Näin voin palata siihen, jos muokattu lopputulos tuntuu myöhemmin liian voimakkaalta tai sopimattomalta käyttötarkoitukseen.

Jos puhelimen käyttöjärjestelmä tarjoaa rajatun kuvavalinnan, annan sovellukselle mieluummin pääsyn vain siihen kuvaan, jota aion käsitellä, kuin koko kuvakirjastoon. Se on käytännöllinen tapa pitää oma albumi järjestyksessä ja vähentää turhaa valintojen selailua. Kuvan voi valita rauhassa ensin ja päättää vasta sitten, haluanko jatkaa muokkaamiseen. Minusta tämä on hyödyllinen tapa etenkin, jos testaan sovellusta vain satunnaisesti enkä tarvitse sitä osaksi päivittäistä kuvankäsittelyrutiinia.

Valintaan kannattaa käyttää hetki myös kuvan tarkoituksen mukaan. Ystävien kesken jaettuun hupikuvaan voi sopia ilmeikäs tai yllättävä muutos, kun taas profiilikuvaan valitsisin luonnollisemman pohjan ja hillitymmän käsittelyn. Jos kuvassa on useita ihmisiä, tarkistaisin ennen muokkausta, kenen kasvoja sovellus käsittelee ja kenen kuvaa olen jakamassa. Tämä ei ole vain tekninen kysymys, vaan myös kohteliaisuutta: tuttavan kasvojen muuttaminen ja julkaiseminen voi tuntua hänestä eri asialta kuin oman kuvan leikkimielinen kokeilu.

Kuvien muokkaaminen

Kun pääsin itse muokkausvaiheeseen, olin heti vaikuttunut laajasta valikoimasta erilaisia filttereitä ja ominaisuuksia. Voit esimerkiksi lisätä hymyä, vaihtaa hiustyyliä tai jopa muuttaa sukupuolta. Tekoäly tekee yllättävän hyvää työtä, ja lopputulos on yleensä varsin realistinen.

Minulle hyödyllisin tapa käyttää näitä vaihtoehtoja ei ole valita heti kaikkein dramaattisinta muutosta, vaan ottaa lähtökohdaksi tuttu kuva ja kokeilla yhtä asiaa kerrallaan. Kun muutan ensin vain ilmettä ja sitten vasta hiustyyliä, näen paremmin, mikä oikeastaan vaikutti lopputulokseen. Usean muokkauksen kasautuessa on vaikea arvioida, johtuuko vieraalta tuntuva tulos yhdestä suodattimesta vai niiden yhdistelmästä. Tämä yksinkertainen vertailutapa auttaa myös huomaamaan, milloin muokkaus on jo mennyt yli oman maun.

Kasvojen muokkaus riippuu aina lähtökuvasta. Suoraan kameraan katsova, tarkka muotokuva antaa yleensä selkeämmän pohjan kuin sivuprofiili tai nopeasti napattu kuva, jossa kasvot ovat liikkeessä. Jos jokin vaihtoehto näyttää omituiselta, kokeilen ensin toista kuvaa enkä päättele yhdestä epäonnistuneesta tuloksesta, ettei ominaisuus toimi lainkaan. Toisaalta en myöskään yritä väkisin saada jokaisesta otoksesta onnistunutta: joskus alkuperäinen kuva sopii tarkoitukseeni paremmin.

Tämä tekee sovelluksesta erilaisen kuin yleiskäyttöinen kuvankäsittelyohjelma. Tavallisissa kuvankäsittelytyökaluissa saan usein enemmän hallintaa rajaukseen, sävyihin, tarkkuuteen ja koko kuvan sommitteluun. FaceAppissa kiinnostavinta on, miten kasvojen ilme tai tyyli muuttuu, eikä sen vahvuus ole monimutkainen käsityö. Jos tarkoitukseni on tasapainottaa valotusta tai tehdä tarkka värikorjaus maisemakuvaan, valitsisin toisenlaisen editorin. Jos taas haluan nopeasti nähdä vaihtoehtoisen version selfiestä, kasvokeskeinen työkalu tuntuu luontevammalta.

Kokeilin "Vanhentaminen"-ominaisuutta, joka on yksi sovelluksen suosituimmista toiminnoista. Se oli hämmästyttävää, miten todentuntuiselta vanhentuneet kasvoni näyttivät. Myös "Nuorentaminen"-toiminto oli hauska, ja se sai minut muistamaan nuoruusvuodet.

Ikämuokkauksia käyttäessäni kiinnitän huomiota siihen, ettei yksittäinen vakuuttavalta näyttävä yksityiskohta tee koko kuvasta uskottavaa. Valaistuksen ja taustan pitää sopia kasvoihin, ja joskus muokattu iho erottuu alkuperäisestä kuvasta enemmän kuin ensimmäisellä vilkaisulla huomaa. Siksi katson lopputuloksen vielä uudelleen ennen tallentamista tai jakamista. Pienellä näytöllä kuva voi näyttää tasaiselta, mutta suuremmaksi katsottuna reunat, ihon sävy tai kasvojen ja taustan välinen ero voivat paljastaa käsittelyn.

Yksi käytännöllinen tapa pitää muokkaus omaan makuun sopivana on vertailla tulosta alkuperäiseen jo ennen julkaisua, ei vasta sen jälkeen. Kysyn itseltäni, onko kuvassa edelleen sama henkilö ja sopiiko muutos siihen, mihin kuvaa käytän. Kaveriporukassa jaettava vitsi voi olla tarkoituksella överi, mutta työ- tai yhteisöprofiiliin valitsisin kuvan, jonka tunnistettavuus ja yleisilme ovat edelleen omiani. Sama ominaisuus voi siis olla hauska kokeilu yhdessä tilanteessa ja huono valinta toisessa.

Kenelle kasvoeditori sopii – ja kenelle ei

FaceApp sopii parhaiten käyttäjälle, joka haluaa kokeilla nopeasti erilaisia kasvojen ilmeitä ja tyylejä, mutta ei kaipaa pitkää työvaihetta jokaisen kuvan ympärille. Minusta se on erityisen luonteva valinta satunnaiseen käyttöön: esimerkiksi kun ystäväporukka vertailee, kenelle sopisi erilainen kampaus, tai kun haluan nähdä, muuttaako hymykuva tunnelmaa. Sovellus toimii myös ideoinnin apuna, jos harkitsen ulkonäkömuutosta ja haluan ensin leikkisän, suuntaa antavan vertailun. En kuitenkaan tekisi ulkonäköpäätöstä yhden simuloidun kuvan perusteella, sillä tulos ei korvaa oikeaa kokeilua tai ammattilaisen arviota.

Se ei ole yhtä hyvä valinta, jos etsit työkalua, jossa jokaisen yksityiskohdan voi säätää käsin tai jossa käsittely koskee pääasiassa taustaa, värejä ja sommittelua. Myös valokuvaajalle, joka haluaa yhtenäisen ja toistettavan työnkulun suurelle kuvamäärälle, erillinen kuvankäsittelyohjelma voi olla tarkoituksenmukaisempi. Kasvojen muokkaus on FaceAppin ydin, mutta kaikkia kuvan ongelmia se ei ratkaise. Jos kuvassa on esimerkiksi epäonnistunut rajaus tai huono valaistus, kannattaa ensin etsiä parempi alkuperäinen otos sen sijaan, että yrittää peittää ongelman kasvosuodattimella.

Yksi arkinen tilanne kuvaa sovelluksen sopivuutta hyvin: otan kotona nopeasti selfien ennen tapaamista, mutta ilme näyttää väsyneeltä. Kokeilen, miltä sama kuva näyttäisi hieman eri ilmeellä, ja vertaan muokattua versiota alkuperäiseen. Jos luonnollisempi vaihtoehto tuntuu edelleen omalta, voin käyttää sitä yksityisessä viestissä; jos se näyttää liian silotellulta, jätän sen jakamatta ja otan uuden kuvan ikkunan lähellä paremmassa valossa. FaceApp auttaa tällaisessa kokeilussa, mutta se ei korvaa hyvää kuvaushetkeä.

Minusta sovelluksen käyttö on parhaimmillaan silloin, kun käyttäjä tietää, mitä hakee. Jos tarkoitus on vain selata kaikkia mahdollisia muunnoksia loputtomasti, vaihtoehtoja voi olla vaikea arvioida ja tekemisestä tulee helposti päämäärätöntä. Valitsen mieluummin yhden tavoitteen, kuten ilmeen tai hiustyylin vertailemisen, ja pysähdyn, kun olen löytänyt toimivan version. Tämä pitää muokkauksen hallittavana ja tekee myös alkuperäisen kuvan ja lopputuloksen vertailusta selkeämpää.

Yhteisöllisyys ja jakaminen

Yksi sovelluksen parhaista puolista on sen yhteisöllisyys. Kuvia on helppo jakaa suoraan sosiaaliseen mediaan, mikä tekee siitä täydellisen työkalun niille, jotka haluavat pitää hauskaa ystävien kanssa. On myös hauska nähdä, millaisia muokkauksia muut ovat tehneet.

Jakamisen helppous on samalla kohta, jossa kannattaa pysähtyä. Ennen julkaisua tarkistan, näkyykö kuvassa muita ihmisiä, onko muokkaus heistä tunnistettavissa ja ovatko he mukana siinä, että kuva päätyy eteenpäin. Oma kuva tuntuu yksityiseltä kokeilulta, mutta julkaistu versio voi irrota alkuperäisestä asiayhteydestä ja kiertää paljon laajemmalle kuin ajattelin. Jos en ole varma, lähetän kuvan ensin suoraan ystävälle tai jätän sen omaan käyttöön.

Muokatun kuvan voi myös tulkita toisin kuin tarkoitin. Ikääntymistä tai ulkonäköä muuttavaa versiota voidaan pitää vitsinä, mutta kaikki eivät koe omaan kasvoonsa kohdistuvaa muokkausta samalla tavalla. Jos teen kuvan toisesta ihmisestä, pyydän luvan ennen julkaisua. Tämä on pieni harkintahetki, joka tekee sovelluksen leikillisestä käytöstä fiksumpaa ilman, että hauskuus katoaa.

Kun jaan kuvan, mietin myös, haluanko sen olevan selvästi muokattu vai esittääkö se tavallista valokuvaa. Ystäville lähetettävässä leikillisessä kokeilussa käsittely on yleensä ilmeinen osa vitsiä. Profiilikuvassa tai tilanteessa, jossa muut voivat päätellä kuvasta jotain tosielämän ulkonäöstäni, en haluaisi antaa väärää vaikutelmaa. Tällainen käyttötarkoituksen arviointi on tärkeämpää kuin se, kuinka realistiselta suodatin näyttää.

Maksuton käyttö ja maksulliset vaihtoehdot

Vaikka sovellus on ilmainen, monet parhaista ominaisuuksista ovat käytettävissä vain maksullisessa versiossa. Tämä voi olla hieman turhauttavaa, mutta toisaalta, se on melko yleistä monissa sovelluksissa nykyään. Tilausvaihtoehdot ovat kuitenkin joustavia, ja jos tykkäät muokata kuvia säännöllisesti, se voi olla hyvä sijoitus.

Ennen maksulliseen vaihtoehtoon siirtymistä kokeilisin ensin, vastaako maksuton käyttö omia tarpeita. Jos haluan tehdä vain satunnaisen muotokuvan, ostaminen ei välttämättä tuo arkeen tarpeeksi lisäarvoa. Jos taas palaan sovellukseen usein ja törmään toistuvasti juuri sellaiseen rajaan, joka estää haluamani muokkauksen, silloin voin arvioida, onko maksu minulle perusteltu. Näin päätös perustuu omaan käyttöön eikä siihen, että jokin lukittu vaihtoehto näyttää houkuttelevalta yksittäisessä hetkessä.

Ostovaihtoehdot kannattaa lukea rauhassa ennen vahvistamista ja varmistaa, mitä maksua ja laskutustapaa on valitsemassa. Sovelluksen maksuttomuus tarkoittaa, että sen voi ottaa käyttöön ilman lataushintaa, ei sitä, että jokainen muokkaus tai toiminto olisi automaattisesti avoin. Minusta tällainen ero on hyvä hahmottaa jo alussa, jotta kokeilu ei muutu yllätykseksi silloin, kun vastaan tulee maksullinen vaihtoehto.

Jos avaan sovelluksen vain muutaman kerran kuussa, vertaan mielessäni maksun hyötyä siihen, että käytän toista editoria tai jätän kuvan käsittelemättä. Säännöllinen käyttäjä voi puolestaan arvostaa sitä, ettei hänen tarvitse kiertää samaa rajoitusta jokaisella käyttökerralla. En silti pitäisi maksullisuutta automaattisena merkkinä paremmasta lopputuloksesta: hyvä alkuperäinen kuva ja maltillinen valinta vaikuttavat usein enemmän siihen, näyttääkö muokkaus luontevalta.

Käytettävyys, yksityisyys ja realistiset rajat

Käytettävyys on kaiken kaikkiaan erinomaista. Sovellus toimii sulavasti, eikä minulla ollut ongelmia sen kanssa. Ainoa miinuspuoli oli satunnaiset mainokset ilmaisversiossa, mutta ne eivät olleet liian tunkeilevia.

Kasvokuvien kanssa käytän silti tavallista enemmän harkintaa kuin esimerkiksi maisemakuvien kohdalla. Kasvokuva voi olla henkilökohtainen, ja siksi mietin, haluanko käsitellä juuri tätä kuvaa sovelluksessa vai valitsenko jonkin vähemmän arkaluonteisen otoksen. Pääsyn rajaaminen valittuihin kuviin on hyvä lähtökohta, mutta se ei yksin vastaa kaikkiin omiin yksityisyyttä koskeviin kysymyksiin. Jos en halua käsitellä tiettyä kuvaa kolmannen osapuolen sovelluksessa, järkevin ratkaisu on jättää se valitsematta.

Realistisuus on toinen tärkeä raja. Tulos voi näyttää yhdellä silmäyksellä uskottavalta, mutta lähempi tarkastelu paljastaa toisinaan, ettei muokkaus sovi valon suuntaan tai alkuperäisen kuvan tunnelmaan. Siksi en luota siihen, että sovellus tekee joka kerta valmiin profiilikuvan ilman omaa arviointia. Tarkistan rajauksen, kasvojen reunat ja sen, näyttääkö iho saman kuvan muun sävyn kanssa sopivalta. Jos kokonaisuus tuntuu keinotekoiselta, kokeilen hillitympää vaihtoehtoa tai palaan alkuperäiseen.

Kasvoihin liittyvät muokkaukset voivat myös vaikuttaa siihen, miten suhtaudun omaan ulkonäköön, jos alan vertailla jokaista kuvaa käsiteltyyn versioon. Itse yritän käyttää sovellusta kokeiluun, en mittarina sille, miltä minun pitäisi näyttää. Jos muokkauksen jälkeen alkuperäinen kuva alkaa tuntua huonommalta vain siksi, että siinä on tavallinen ilme tai ihon normaali rakenne, pidän tauon ja palaan kuvaan myöhemmin. Tällainen raja on erityisen hyödyllinen nuorelle käyttäjälle, vaikka sovelluksen ikäraja onkin matala: kuvamuokkaus ei ole sama asia kuin arvio ihmisestä.

Käytännössä myös verkon ja puhelimen olosuhteet voivat vaikuttaa siihen, miten sujuvalta kuvien käsittely tuntuu. Jos jokin muokkaus ei lataudu tai sovellus hidastuu, en jatka heti painamalla samaa vaihtoehtoa monta kertaa; tarkistan ensin yhteyden ja kokeilen myöhemmin uudelleen. Tämä ei muuta sovelluksen perusideaa, mutta muistuttaa siitä, ettei jokainen odotus tai viive kerro kuvan laadusta. Kun käsittely ei etene, alkuperäinen kannattaa säilyttää ja palata siihen myöhemmin, jotta työn tulos ei katoa tai sekoitu eri versioihin.

Mitä kasvoeditorissa kannattaa seurata

FaceApp julkaistiin 14.2.2017, joten kyse ei ole aivan uudesta sovelluksesta. Sen pitkä historia ja laaja käyttö eivät kuitenkaan yksin kerro, millaiseksi muokkausvalikoima tai käyttökokemus kehittyy jatkossa. Käyttäjänä katson mieluummin, miten sovellus toimii omassa puhelimessani nyt ja vastaako sen tarjonta omaa tapaani käsitellä kuvia, kuin teen päätöksiä vanhan maineen perusteella.

Jos käytän sovellusta pitkään, kiinnitän huomiota siihen, pysyykö minulle tuttu työnkulku selkeänä ja ovatko maksuttoman ja maksullisen käytön erot ymmärrettäviä. Myös se merkitsee, löytyykö sovelluksesta edelleen omaan käyttötarkoitukseen sopivia muokkauksia ilman, että jokainen kokeilu vaatii pitkää etsimistä. En oleta, että valikoima tai hinnoittelun yksityiskohdat pysyvät samoina, vaan tarkistan ne aina sovellusta käyttäessäni, jos ne vaikuttavat omaan päätökseeni.

Olemassa olevalle käyttäjälle hyvä käytäntö on säilyttää alkuperäinen kuva ja käsitellä uutta versiota erillisenä valintana. Kun haluan vertailla tuloksia myöhemmin, tiedän, mistä lähdin liikkeelle, eikä vahingossa tallennettu muokkaus korvaa ainoaa alkuperäistä. Jos taas vaihdan puhelinta tai palaan sovellukseen pitkän tauon jälkeen, tarkistan kuvavalinnat ja ostoon liittyvät ruudut uudelleen. Se on arkinen tapa varmistaa, että käyttökokemus vastaa nykyisiä tarpeitani eikä perustu siihen, miten muistan sovelluksen toimineen aiemmin.

Myös vaihtoehtoisten sovellusten valintaa kannattaa arvioida tehtävän mukaan. Jos haluan nopeasti leikitellä kasvokuvalla, FaceAppin suora kasvoihin keskittyvä lähestymistapa on kätevämpi kuin työkalu, jossa aloitan koko kuvan manuaalisesta säätämisestä. Jos taas tärkeintä on tarkka rajaus, värien hallinta tai kuvaan lisättävien elementtien sijoittelu, yleisempi editori antaa usein enemmän vapautta. Minulle ratkaiseva kysymys ei ole, kumpi sovellus on yleisesti parempi, vaan kumpi säästää aikaa juuri siinä työssä, jonka haluan tehdä.

Lopuksi

Lopuksi voin sanoa, että FaceApp: kasvoeditori on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen sovellus, jos pidät kuvien muokkaamisesta ja haluat tehdä sen vaivattomasti. Tekoälypohjaiset muokkaukset ovat hauskoja ja tarjoavat mahdollisuuden nähdä itsesi aivan uudessa valossa. Vaikka kaikki ominaisuudet eivät ole ilmaisia, ilmaiskäyttäjänäkin voi saada paljon iloa irti. Suosittelen testaamaan!

Oma suositukseni on aloittaa yhdestä hyvälaatuisesta kasvokuvasta, kokeilla vain yhtä muutosta kerrallaan ja verrata lopputulosta alkuperäiseen ennen kuin tallentaa tai jakaa sen. Näin huomaat nopeasti, sopiiko sovelluksen tyyli omaan käyttöön. Jos haet tarkkaa kuvankäsittelyä koko valokuvalle, valitse rinnalle toinen työkalu; jos taas haluat kevyen tavan kokeilla kasvojen ilmeitä ja tyylejä, FaceApp on helppo ottaa käyttöön. Käyttäisin sitä leikkisänä editorina, en ulkonäön mittapuuna enkä automaattisena korvaajana hyvälle valokuvalle.